keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Jia Yi County Oolong 1989 (2nd place)

Jia Yi County High Mountain Oolong 1989 (2nd place) (The Essence of Tea)


Tämä tee on siis vuonna 1989 kilpailussa toiseksi tullutta High Mountain -teetä Jia Yistä Taiwanista. Käyn nopeasti läpi millaista tee oli ja sitten kerron, miksi petyin siihen.

Kuivien lehtien tuoksu pussista on erittäin voimakas, mutta se hiipuu kun lehdet mittaa astiaan. Alkutuoksu on todella mieto, tee tuoksuu vuoron perään maitomaisen täyteläiselle ja mausteiselle (mausteisuus tuo mieleen Doi Tung King's Grade Oolongin).

Maussa on makea maku, toisella haudutuksella myös hieman kirpeä, lopussa tasainen ja tummahko yrttimäisyys/vegetaalisuus. Suutuntumasta ei enää löydy nuorten mietojen oolongien ja vihreän teen kaltaista kirkasta/mehukasta reunaa, vaan sen on korvannut uskomattoman pehmeä ja paksu, pilvenhattaran tuntuinen samettisuus.

No niin. Kun tilasin teen, odotin jotain paljon enemmän 81&82 Dong Dingin tapaista; tummaa, vahvaa, luonteikasta. Tietysti näin kuvista, että tämä tee oli melko kirkkaan väristä, mutta päätin kokeilla silti – eipä tuo Dong Dingkaan ollut yhtä tummaa kuin kuvissa. Vertailkaapa Dong Dingin haudutusta Jia Yin väriin.



Mutta tämä tee maistuu lähes tarkalleen samalta kuin mikä tahansa 2010 vuoden taiwanilainen oolong, en varmasti huomaisi mitään eroa sokkotestissä. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että Jia Yi -teetä säilytettiin ilmatiiviissä purkeissa, siis todellakin ilmatiiviissä purkeissa, joita ei ilmeisesti ole avattu edes paahtamisen ajaksi. Siksi tee on niin mietoa...

On harmillista, niin hyvin harmillista että tämä tee on säilytetty niin hyvin! Siinä on iän tuomaa varmuutta, mutta ei luonnetta – kuin ikuinen teini, peräkammariin suljettu hämärä hiippailija. Ilmalla ja/tai paahtamisella tästä olisi voinut tulla elämää nähnyt maukas (ja tumma) tee. Enkä välitä kuinka hyvää se on nuorekkuudessaan, tällaisesta vanhasta en hirveästi välitä! Toisaalta saatan oppia rakastamaan sitä ajan kanssa, niin kuin kävi Dong Dingin kanssa, mutta tuskin tulen koskaan pitämään tästä yhtä paljon.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Kuivien lehtien värin arvioiminen

Haluaisin välttää luonnoivaa ja asiantuntevaa sävyä näissä kirjoituksissa, mutta se on mahdotonta ilman sanojen saattaa, voi, ehkä ja lukuisten -isi-päätteiden viljelyä, joten jätän kaikki tyylikikat sikseen!

Mustassa teessä ei kannata pelästyä, jos lehtien väri muistuttaa pikemminkin oranssia tai kultaa. Tämä on osoitus siitä, että lehtien seassa on paljon tai ainoastaan silmuja. Silmuista valmistettu punainen tee on hienovaraisempaa, makeampaa ja usein myös korkealaatuisempaa, joskin tämä riippuu yksilöllisistä makutottumuksista.

Vihreässä teessä väri kertoo ennen kaikkea tuoreudesta: etsi mahdollisimman vihreitä lehtiä ja vältä pölyisen harmaita sävyjä (toisaalta hillitympi sävy ei aina tarkoita huonolaatuista teetä). Jauhetussa vihreässä teessä eli matchassa kirkas väri ilmentää korkeaa laatua erotettuna kulahtaneesta, huonosti säilytetystä matchasta.

Oolongissa väri kertoo paitsi tuoreudesta, myös paahtamis- ja hapettumisasteesta. Miedot oolongit, esimerkiksi taiwanilaiset High Mountain -teet ovat useimmiten kirkkaan ja tumman vihreän sävyisiä, kun taas paahdetut ja hapetetut Wuyi-vuorten teet ovat tumman ruskeita ja välillä ihastuttavan punertavia. Lehtien sävy voi myös kertoa oolongin iästä: 25-vuotiaan taiwanilaisen oolongin ei tulisi olla enää tuoreen vihreää. Toisaalta jos tee on säilytetty ilmatiiviissä purkissa ja sitä ei ole paahdettu vuosien aikana, voi väri olla säilynyt yllättävän samankaltaisena.

Pu'erh-teessä väriä voi samaten käyttää iän arvioimiseen, sekä shu ja sheng pu'erhin erottamiseen. Shu pu'erh on hyvin mustaa, sheng-kakun seasta erottaa useimmiten hopeisia silmuja ja välillä vihreitä lehtiäkin. Vanhan, 40-vuotiaan shengin tulisi olla jo tummaa, mutta myös nuoret kakut vaikuttavat usein kovinkin tummilta, varsinkin jos silmuja ei ole mukana. Parhaiten iän huomaakin vasta haudutetuista lehdistä.

Kuivien lehtien väri ei loppujen lopuksi paljasta teestä niin paljoa kuin olettaisi. Suosittelen siis keskittymään värin arvostamiseen ja odottamaan, sillä märkien lehtien väristä voi päätellä jo paljon enemmän.

Teen arviomisen vaiheet

Teen arvioiminen tai pikemminkin arvostaminen ei ala eikä lopu tuoksusta ja mausta. Näistä kahdesta ominaisuudesta on tietenkin hyvä aloittaa, mutta niiden turhan tarkka vahtaaminen vie huomiota pois muista, ehkäpä vielä tärkeämmistä asioista. Seuraavaksi lista asioista, joihin teetä juotaessa voi kiinnittää huomiota.

  • Kuvien lehtien väri, muoto ja tuoksu.
  • Lehtien vapauttama tuoksu, kun ne lisää esilämmitettyyn haudutusastiaan.
  • Mahdollisen huuhtelun jälkeen lehtien vapauttama tuoksu.
  • Huuhtelun ja haudutusten väri.
  • Teen tuoksu: kukkaisuus ja muut selvät piirteet, kevyt/painava tuoksu, tuoksun kestävyys ja sävyjen tasapaino
  • Kupin pohjalle mahdolisesti jäävä tuoksu: tumma/vaalea, karamelli, siirappi?
  • Maku: kasvimaisuus, ruohomaisuus ja muut selvät piirteet, onko maku syvenevä ja miten se muuttuu suussa? Maun etu- ja taka-alan sävyt.
  • Suutuntuma: Painava, tiivis, kevyt, hajoava, kirkas, mehukas, samea yms.
  • Jälkimaku
  • Mahdolliset tuntemukset kurkussa ja nielussa
  • Märkien lehtien tuoksu haudutusten välissä
  • Märät lehdet: lehtien koko ja laatu, ovatko kokonaisia tai varsissa kiinni, kuinka tummia/hapetettuja, näkyykö palamisen jälkiä tai epätasaisuuksia värissä, tietyissä teelaaduissa myös onko käsinpoimittu.

Kuten näkyy, on teessä enemmän puolia kuin aluksi ehkä kuvittelisi. Jos haluaa syventyä tarkemmin varsinkin tuoksuun ja makuun, suosittelen hankkimaan pienehkön teekupin tai -maljan. Eri astioilla, vesillä ja haudutusparametreillä on myös suuri vaikutus useimpiin yllämainituista kohdista.

tiistai 11. tammikuuta 2011

High Mountain Green Tea by Wen Xingzou

High Mountain Green Tea by Wen Xingzou (Dao Tea)


Lehdet ovat pitkiä ja lastumaisia, muistuttavat paljon longjingiä. Periaatteessa sitä tämä tee onkin, sillä se on kasvatettu Zhejiangissa, josta longjingkin on peräisin, ja käsitelty samalla tavalla. Poikkeuksena Wen Xingzoun longjing on kasvatettu huomattavasti korkeammalla, noin 940 metrin korkeudella. Kuivat lehdet tuoksuvat suklaalle, kermalle ja hieman marjaisalle, hyvin tuore vaikutelma. Alkutuoksu on mieto, pientä toffeemaista makeutta.

Tuoksu on miedon kukkainen, maku äärimmäisen intensiivinen, räjähtää ensisiemauksella kielellä ja hiipuu siitä makeaksi viipyileväksi jälkimauksi. Suutuntuma on paksu ja hidas, mutta silti mehukas. Qi tuntuu jo ensimmäisestä kupista asti. Märkien lehtien tuoksussa selvä pirteän kukkainen tuoksu, myös pientä vegetaalisuutta taka-alalla, joka tuo minulle aina mieleen hernekeiton. Kiinnostavasti tämä hernekeittomaisuus väheni kun haudutin teetä gaiwanissa ilman kantta, samoin kuin longjingiä joskus haudutetaan pelkässä lasissa.

Toisen kupin tuoksu on siirtynyt hieman vegetaalisemmalle puolelle, kuten myös maku, joka eroaa ensimmäisestä kupista lähinnä sileämmän ja liukkaamman suutuntumansa puolesta. Qissä on painava bodyfiilis, mutta muuten se on stimuloiva. Liikkeet tuntuvat kummallisilta, kuin käsi siirtyisi seuraavaan asemaan ilman välimuotoja.

Kolmannella kupilla tee on jo samettisen pehmeää, ja sen mausta nousee esiin kirkkaampia sävyjä. Pidän tästä kupista todella paljon, siinä on samaa eloisuutta kuin saejakissa.

Ensimmäiset kolme haudutusta olivat parhaimmat, sitten tee alkoi pikkuhiljaa vetistymään. Märät lehdet näyttävät keskimääräisesti hieman isommilta kuin perinteisen longjingin lehdet.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Kannun ja veden vaikutus teehen


Sain viime viikolla kokeilla uutta teekannua, ja aloin taas tarkastelemaan eroja eri kannujen ja vesien välillä. Uusi kannu on 'länsimaistyyppinen' noin 50ml lasitettu kannu, samaan settiin liittyy myös noin 15ml pieni kahvallinen kuppi ja pieni (alle 50ml) kermakko, jota en ole tosin nähnyt. Nämä astiat ovat hyvin pieniä länsimaisiksi teevälineiksi, ja veikkaankin, että ne ovat olleet osa jonkinlaista leikkiteeastiastoa.

Tällä kannulla haudutettua teetä vertailin sekä 90ml yixing-kannuun että 50ml Chao Zhou -kannuun. Mitään systemaattista rinnakkainmaistamista en tehnyt, enkä katsonut sitä tarpeelliseksikaan.

Tapaus I, Oriental Beauty

OB maistui erittäin hyvältä Chao Zhoussa, mutta sittemmin vietyäni teen Tampereelle käytin sitä vain yixingin kanssa, jossa tee maistui erittäin vaimealta. Aloin epäillä alkuperäisiä havaintojani kyseisestä teestä, kunnes kokeilin sitä uudessa lasitetussa kannussa: maku oli taas mitä erinomaisin, varsinkin suutuntuman kirkkaus ja maun monivivahteisuus heräsivät uudelleen eloon.

Chao Zhoun ja uuden kannun kanssa olin käyttänyt pullovettä, seuraavaksi kokeilin hanaveden vaikutusta yixingillä haudutettavaan Oriental Beautyyn.

-Puolet hana- ja puolet pullovettä: Tuoksu vahvempi, mutta vielä kaukana siitä mitä toivoin. Maku kovin samea, suutuntumasta tosin löytyy enemmän rakennetta.
-Vain vähän hanavettä: Parempi kuin edellinen, mutta maun terävyys ja mehukkuus puuttuu.
-Vain pullovettä: Tuoksu erittäin vaimea, maussa puuttuu rakenne.

Oikealla vedellä voisi saada myös yixingissä haudutetun OB:n toimimaan, mutta sellaista tuskin jaksan etsiä vaan käytän lasitettua kannua tai gaiwania.

Tapaus II, Wudong Song Zhong

Kun maistoin tätä teetä ensikertaa Turussa, se lumosi minut, mutta sittemmin en saanut teen tuoksua kunnolla esiin, kuten on käynyt myös monien muiden dancongien kanssa. Song Zhongia olen hauduttanut lähinnä Chao Zhoulla, yixingissä tee oli vielä tukahdetumpaa.

Lasitetussa kannussa eron huomasi heti alkutuoksusta, joka oli erittäin huumaava ja parfyymimaisen voimakas. Tuoksu onnistui kuten olen toivonutkin ja makukin oli kirkas. Tällä kertaa en jäänyt kokeilemaan hanaveden ja pulloveden kanssa.

Loppupäätelmät

Chao Zhou kannu on yixingiä huomattavasti korkeammassa lämpötilassa paistettua (high fired), ainakin äänen mukaan. Kun kannua koputtaa kannella, Chao Zhoun ääni on erittäin kirkas, yixingin matala.

Veikkaan, että Chao Zhou -kannu on lähempänä gaiwania ja lasitettua posliinia, se tuntuu vaikuttavan vähemmän teehen kuin yixing.

Yixing-kannu: on käynyt parhaiten punaiseen, paahteiseen ja todella tummaan oolongiin, ehkä vanhaan pu'erhiin?

Chao Zhou -kannu: Miedot, mutta myös useimmat tummat oolongit, punaiset ja ehkä nuoret pu'erhit?

Posliiniteekannu/gaiwan: kaikki jotka eivät tunnu onnistuvan muuten! Dancongit, OB, nuori pu'erh, gaiwanissa vihreät yms.