Butterfly of Taiwan

Butterfly of Taiwan(Teekauppa)

Tee koostuu kooltaan, väriltään ja materiaaliltaan vaihtelevista osista; on silmuja ja alempia lehtiä, ruskeita, mustia ja harmaita, pieniä ja suuria. Tuoksu on ohut ja siinä on hiukan sitruunamelissan kaltaista raikkautta.

Alkutuoksu on tumma, kahvimainen, sitten kirpeän marjainen, lopussa myös kauraista viljaisuutta. Lehtien huuhtelun jälkeen kahvimaisuus palaa. Tuoksu on makea ja hedelmäinen, mutta siinä on myös yancha wulongeista tuttu sävy, joka ilmenee hienona kirpeytenä ja vankkuutena, ja tuo mieleen graniitin.

Maussa ilmenee ensin tumma paahteisuus, lopussa mukaan astuu sopiva annos kirpeyttä, ei pistävää, ainoastaan mukavasti kihelmöivää. Vaikka maku onkin makea, pitää tummuus makuprofiilin kokonaisuudessaan tasapainossa.

Toisessa kupissa kirpeys lisääntyy, mutta edelleen se on pehmeä, ei kitkerä. Paahteisuus on jokseenkin vähentynyt. Kielen takaosan sivuilta kirpeys alkaa muuttumaan mukavaksi tiivistyneeksi makeudeksi, enteillen nautinnollista jälkimakua.

Kolmannessa kupissa kirpeys vähenee taas hiukan, hedelmäiset ja tumman karamellimaiset sävyt pääsevät esille. Suutuntuma on liukas, nopea ja sylkeä erittävä.

Neljännessä ja viidennessä kupissa maku pysyy makeana/hedelmäisenä. Paahteisuus leikkii tasa-alalla ja kirpeys laantuu.

Qi on huomattavissa. Syke korostuu, ääni laineilee, lämmittävä! Ei kuitenkaan täysin pysähdyttävä, vaan vireys pysyy.

Vaikka tämäkin on tumma wulong, se on kovin erilainen Formosa Fancy Oolongista. Tässä paahteisuus ja tummuus korostuu enemmän, ja kirpeyttä on enemmän. Kannattaa kuitenkin varoa ylihauduttamista, jottei teestä tule kitkerää ja kuivaa.

Jälkimaku on mehevä, sylkirauhanen toimii. Hyvin makea, hiukan hedelmäinen.

Six Famous Tea Mountains You Le Gu Cha 2002

Six Famous Tea Mountains You Le Gu Cha 2002 (Yunnan Sourcing)

Kakku on hyvin ilmava ja helppo murtaa. Väriltään tumma, mutta seasta erottuu myös vaaleita haituvaisia silmuja. Kaiken kaikkiaan oikein kaunis kakku. Tuoksu etäinen, kirkas ja miedon viljainen.

Ensituoksu esilämmitetyssä teekannussa on pistävä ja eloisa, sekä muistuttaa pehmeällä kirpeydellään luumua. Pistävyys haalistuu nopeasti ja teehen ilmestyy hedelmäisempiä piirteitä. Huuhtelun jälkeen pistävyys palaa yhä voimakkaampana, mutta haalistuu sekin melko pian.

Ensimmäisessä haudutuksessa tuoksuu lämmin puu, kuin sauna. Tuoksun painopiste on matalalla ja linja tasainen, ei herkempiä sävyjä havaittavissa. Maussa tuntuu olevan vielä vähän kitkeryyttä kielen sivuilla, mutta muuten maku on pehmeä ja tasainen. Sakea ja hidas suutuntuma, syljen eritys aktivoituu.

Ensimmäisen haudutuksen jälkeen märät lehdet tuoksuvat pistävältä, mutta eivät enää yhtä voimakkaasti. Tuoksusta voi ajottain kurotella luumun ja hedelmän sävyjä. Qi on jo tässä vaiheessa huomattavissa. Vaikutuson rauhoittava, ei ole enää kiire mihinkään, koko keho tuntuu olevan läsnä tässä hetkessä. Olo on taas kuin mykällä, tarkoitan: tuntuu kuin olisi pala kurkussa, johon kaikki ääni jää kiinni. Ei tee mieli puhua tai edes ajatella sanoin.

Toisessa kupissa tuoksu on ottanut hiukan makeamman ja hedelmäisemmän otteen... Itse tee on makeampaa ja paksumpaa, samanlainen suutuntuma kuin teessä, johon on lisätty hunajaa. Herkullinen kuppi, mutta vielä vähän kitkerä, todennäköisesti kakun nuoresta iästä johtuen.

Kolmannessa kupissa on vielä selkeämpää makeutta tuoksussa. Maku on kuitenkin pysynyt lähes samanlaisena. Kolmannen haudutuksen jälkeen lähes kaikki pistävyys on hävinnyt märkien lehtien tuoksusta.

Neljännessä haudutuksessa on tuoksussa kummaa raikkautta. Välillä myös nielussa tuntuu voimakas makeus, välillä voimakas kitkeryyttä. Tämän jälkeen tee ei enää näyttänyt suurempia muutoksia. Itsekin uskaltaisin sanoa, että tämä tee ei ole valmista juotavaksi kitkeryytensä vuoksi.

Tässä teessä tuntui olevan sylkirauhasta aktivoivaa luonnetta, joka tekee teestä mehukkaan tuntuista. Silti aina kun kuppi oli tyhjä, alkoi suuta kuivaamaan. Voisiko kenties olla, että suuta kuivattava effekti voisi myös liittyä kakun nuoreen ikään? Pitää tutkia asiaa lisää.

Qian Liang Hei Cha

"Qian Liang tarkoittaa kirjamellisesti tuhatta liangia. Liang on historiallinen painon yksikkö, joka on yhä käytössä joissain Itä-Aasian maissa. Sitä kutsutaan myös kiinalaiseksi unssiksi ja maan siirryttyä metriseen järjestelmään se vastaa 50 grammaa. Niinpä teen nimi kokonaisuutena tarkoittaa 50 kiloa mustaa teetä. Selitys tälle oudolle nimelle löytyy Qian Liang Hei Cha'n valmistusmenetelmästä. Poimitut lehdet pakataan bambusta valmistettuun yli metrin pituiseen kääreeseen. Valmis paketti painaa noin 50 kiloa ja muistuttaa paksua puunrunkoa. Tee myydään tässä muodossa tai vaihtoehtoisesti kakkuina, joita saadaan leikkaamalla puunrunkoa muistuttava teetanko poikkisuuntaan viipaleiksi."

– Tuotekuvauksesta Jadepisaran nettisivuilla

Qian Liang Hei Cha (jadepisara.fi)

Lehdet ovat tummia, erikoisella tavalla käsiteltyjä. En ole löytänyt tarkkaa valmistusprosessin kuvausta tälle harvinaiselle teelle. Ilmeisesti teelehdet on muodostettu isoksi teetukiksi niin, että lehdet on aseteltu pystysuuntaan, eikä poikittain kuten pu'erh-kakuissa. Tästä johtuu kakun rosoinen, kaarnaa muistuttava ulkopinta ja tasainen sisäpinta. Kaiken kaikkiaan leikattu siivu tätä teetä muistuttaa puun poikkileikkausta. Tuoksu on mieto, mutta raikas ja hedelmäinen.

Esilämmitetyssä teekannussa lehdet tuoksuvat tummalle, shu pu'erhmaiselle, mutta eivät yhtä voimakkaalta. Huuhtelun jälkeen tuoksu muuttuu makeaksi viljaisuuden pysyessä taustalla, mutta ei saavuta aivan samantasoista voimaa, joka ilmenee sheng pu'erheissa intensiivisen pistävänä, "luumumaisena".

Ensimmäinen haudutus tuoksuu ohuen viljaiselta, jopa jauhomaiselta, mutta myös makeampia sävyjä esiintyy, jotka kuitenkin tuntuvat katoavan nopeasti. Maku on pehmeä ja tumma, selvää viljaisuutta esillä. Suutuntuma on liukas ja mehukas, hidas, ja niin sakea, että muistuttaa matchaa. Maku on melko kevyt verrattuna shu pu'erhiin, ja hyvä niin, sillä se tekee teestä helpommin lähestyttävän.

Jälkimaussa on mukava, hedelmäinen sylkeä erittävä ominaisuus ja raikkautta, myöhemmin myös mehevää tummaa makeutta. Ajoittain tee saa myös aikaan erikoisia tuntemuksia nielussa: lämpöä, makeutta ja hedelmäisyyttä.

Kannattaa varoa lehtien määrää, pienikin pala antaa monta haudutusta. Makuprofiili ei välttämättä muutu haudutusten edetessä, mutta tässä teessä sitä ei tarvitakaan. Hyvä, keveä suutuntuma, raikkaus ja hedelmäisyys shupuun verrattuna sekä hieno jälkimaku tekevät tästä teestä nautinnollisen. Myönnettäköön, että osa teen vetovoimasta johtuu sen erikoisuudesta, mutta kyllä tämä aina huonon shupun voittaa!

P.S. Heicha on siis musta tee, joka usein erotetaan pu'erh-luokasta. Lisäsin sen uutena kategoriana.

Formosa Fancy Oolong

Formosa Fancy Oolong (teekauppa.fi)

Kuivat teelehdet tuoksuvat makealle ja miedon raikkaalle, muistuttavat eräitä laadukkaita darjeelingeja. Lehdet ovat kovin vaihtelevan kokoisia ja värisiä: on vaalean ruskeita leveitä lehden palasia, tummia pitkulaisia lehtiä ja vaaleita haituvaisia silmuja. Tuoteselosteen mukaan silmut ovat täysin hapettamattomia.

Formosa Fancy on väriltään kirkas ja syvän oranssi. Tuoksu on elegantti, hienostuneen kukkainen ja muistuttaa taaskin paljon darjeelingia. Toisella haudutuksella tuoksu on paksumpi ja maitomainen, neljännellä kupilla aromi haalenee, mutta maku on edelleen lumoava.

Myös maku muistuttaa darjeelingia. Ensimaku on paahteinen sekä pehmeä ja pyyhkäisee suun yli muuttuen lopussa hieman hapokkaaksi. Tämän väistyttyä taustalta paljastuvat paremmin hienot kukkaiset sävyt ja tietty pähkinäisyys. Suutuntuma on hyvin paksu ja pehmeä.

Jälkimaku on selkeän voimakas ja vaihtelee teen maun edetessä. Jälkimakua tarkoittava kiinalainen sana yun tarkoittaakin riimiä, joten eikö olekin ymmärrettävää, että kun teen maku vaihtuu, myös sen riimimaku muuttuu? Alussa jälkimaku on kukkainen, sitten paahteinen ja lopussa voimakkaan mehevä.

Märkien lehtien erittäin tumman ruskea väri kertoo yllättävän korkeasta hapettumisasteesta. Huomattavasti vahvemmin hapetettuja lehtiä kuin muiden taiwanilaisten wulongien lehdet joita olen maistanut.

Pidin Fancy Oolongista. Se muistuttaa hämmästyttävän paljon eräitä loistavia darjeelingeja, joita olen juonut ja joiden kaltaista makuprofiilia olen sittemmin etsinyt. Fancy oolongin maku on hyvin tasapainoinen, pidän erityisesti korkeitten kukkaisten sävyjen, alempien täyteläisen pähkinäisten sävyjen ja piristävän hapokkuuden vuorottelusta ensimmäisissä haudutuksissa.

Qi on melko mieto, mutta huomattavissa. Tuntuu enimmäkseen kehon rentoutumisena, mutta oikeassa tilanteessa nautittuna voisi johtaa syvemmällekin. Olen varma, että tämä on hyvä seurajuoma, sillä sen monipuolinen ja hienostunut maku on niin helposti huomattavissa, ettei sitä tarvitse erikseen etsiä.

Alishan High Mountain King's Grade

Alishan High Mountain King's Grade (Teekauppa)

Alishan eli Ali-vuori on alue Taiwanissa, joka on kuuluisa laadukkaista wulongeistaan. Viljelyalueet vaihtelevat 1000 ja 2300 metrin välillä, yli tuhannen metrin korkeudessa viljeltyä teetä kutsutaan 'High mountain' teeksi (gaoshan, 高山).

Teen lehdet tuoksuvat herkän kukkaiselle ja raikkaalle. Lehdet ovat kierretty puolipallomaiseen muotoon, jotkut palloista ovat kovin isojakin ja monissa näyttää olevan varsi kiinni. Saa nähdä paljon nämä laajenevat, aloitan varovaisella määrällä.

Alkutuoksu on erikoinen: kasvimainen, makeahko, hyvin paksu ja täyteläinen.

Haudutetun teen tuoksu on yllättävänkin mieto, mutta elegantti. Maku on tasapainottelee täyteläisen makean kasvimaisuuden ja keveän raikkauden välillä. Erittäin miellyttävä mehukas , liukas ja hidas suutuntuma – erittäin konsistentti, kuin samettia.

Tällaista suutuntumaa on hyvin hankala kuvata. Se on kuin kirkkainta ja täyteläisintä vettä, mutta silti kevyttä, kuin aamukastetta tai nektaria! Jokainen siemaus on tyydyttävä ja elävöittää koko suun, neste solahtaa alas kurkusta kuin itsestään, houkuttaen ottamaan seuraavan hörpyn kunnes koko kuppi on taas tyhjä.

Jälkimaku on vahva, pitkä ja hienostunut; vaalean kukkaiset sävyt valtaavat suun.
Vaikka Alishanista ei ehkä löydy samankaltaista moniulotteisuutta kuin esimerkiksi dancongeista, on se silti erittäin mielenkiintoinen tee. Lehdet antavat monta, jopa 12 hyvää haudutusta ja monia miellyttäviä hetkiä, joten tarvitaanko muuta? Loppujen lopuksi teen eteerinen maku on jotain sellaista, joka ei koskaan pysy samana, vaan muuttuu juojan ja tilanteen mukaan. Eikö tässä riitä tarkasteltavaa loputtomiin?

Qi on miellyttävä ja sopii teen luonteeseen oikein hyvin. Se alkaa kehon ja mielen rentoutumisena, jatkuu virkistävänä ja kauniina, ja loppuu pitkäkestoisena mietona hiljaisuutena.

Haudutetut lehdet ovat hyvin kauniita, enimmäkseen kolme isoa, kokonaista ja tasaisesti hapetettua lehteä kiinni varressa. Käytin selvästi liikaa lehtiä, mutta kitkeryyttä ei esiintynyt ollenkaan. Osa lehdistä oli vielä kuivia, tämän teen kanssa pitää olla varovainen kuivien lehtien määrästä.

P.S. Jos sessio tämän tai muun korkealaatuisen teen kanssa venyy pitkäksi ja intensiiviseksi, muista lämmittää välillä vettä uudestaan ja varaa riittävästi vettä. Varsinkin tuoksu laimentuu nopeasti kun veden lämpötila laskee, mutta herää eloon kuumalla vedellä. Pitää kuitenkin muistaa, että ideaalisesta vettä ei tulisi lämmittää uudestaan, sillä seurauksena voi olla 'kuollut vesi'.

Ye Sheng Pu'erh 2004

Ye Sheng Pu'erh 2004 (teekauppa.fi)

Lehdet ovat hyvin isoja ja tummia, muistuttavat lastuja tai pieniä paloja isommasta pu'erh-kakusta. Kuiva tee tuoksuu raikkaalle ja makealle.

Teen tuoksu on maanläheinen, mutta väri vaaleahko. Maussa on maanläheisyyttä, mutta myös outoja, melkeinpä suolaisia tai salmiakkisia sävyjä, jotka tuntuvat mietoina kielen takaosassa. Kaipa tuota voisi heikoksi kuivuudeksikin kutsua, vaikka tähän termiin liittyykin liian negatiivisia konnotaatioita.

Haudutukset ovat hienoja, mutta miedompia ja kirkkaampia kuin shu pu'erhit joita olen juonut, sekä väriltään että maultaan. Välillä kupista heijastuu myös hedelmäisiä sävyjä.
Suutuntuma on pehmeä ja sakea, myös pientä astrigenssia esiintyy. Jälkimaussa on makeutta ja raikkautta, joka leviää nenäänkin asti.

Qi on vakaa, mielen resonanssi teen kanssa. Hiljainen, mykkä ja sanaton olo jonka hyvä tee saa aikaan – piirre, jolle voi vain hymyillä. Vahva, mutta toisaalta odotin vielä vahvempaa.

Tämä tee hämmentää minua suunnattomasti. Ye Sheng tarkoittaa villiä teekasvia, joten onko tämä tee villiä? Jos se on 1800-vuotta vanhoista teepuista niin varmastikin on. Mitä sitten tarkoittaa 'perinteisin menetelmin fermentoitu'? Shu pu'erhin valmistustapa kehittyi vuonna 1972, joten sitä tuskin voi vielä sanoa kovin perinteiseksi tavaksi valmistaa teetä.
Tee ei ollut yhtä tummaa tai yhtä vahvan maanläheistä kuin shu pu'erh. Onko se siis sheng pu'erhiä? Nuori sheng tapaa saada vatsan kivistämään monilla ihmisillä (myös minulla, vaikkakin ajan kanssa vatsa tottuu teehen), ja myös tällä teellä oli samoja vaikutuksia.

Avasin muutamia teelehtiä haudutusten jälkeen. Ne ovat hyvin isoja, selvästikin daye-teelajikkeesta, josta perinteisesti pu'erh tehdäänkin. Lehdet olivat hyvin jäykkiä ja kokoontaiteltuja, osa oli vielä sisältä kuivia seitsemän haudutuksen jälkeenkin.

Oma veikkaukseni: tämä on (villeistä tai ei) daye-lajikkeen lehdistä tehtyä, melko nuorta sheng pu'erhiä, joka varmasti olisi hyvin kiinnostavaa muutaman vuoden iätyksen jälkeen. Mutta kuka tietää...

Ja asia ratkesi, löysin netistä seuraavan viittauksen tähän teehen:

"Théhuoneen Ye Sheng Pu-erh muistuttaa kaarnaa. Se on valmistettu 1 800 vuotta vanhojen teepuiden lehdistä ja sen vuosikerta 2004 on myös puodin kallein tee. Sata grammaa maksaa 75 euroa."

Kysyin vuosikerrasta vielä théhuoneelta, josta vastattiin teen olleen vuodelta 2004, vaikkakin heidän nykyinen Ye Shenginsä on vuodelta 2005. Olen iloinen että sain maistaa tällaista hienoa teetä.

P.S. Anteeksi huonosta kuvanlaadusta... Ainoan ikkunani edessä kasvaa suuri vaahtera joka ei päästä auringonvaloa sisään, enkä suostu kuvaamaan teetä ilman luonnonvaloa.

Mao Jian Superior

Mao Jian Superior (teekauppa.fi)

Lehdet ovat harmaanvihreitä, ohuita, kevyitä ja pieniä. Tuoksu on voimakkaan makea, ja siinä on erikoinen liköörimäinen käänne. Kun lehdet lisää lämmitettyyn teekannuun, ne tuoksuvat ensin paksun pähkinäiseltä, sitten suklaalta ja toffeelta, kunnes tuoksu lopulta muuttuu eloisan marjaiseksi suklaisilla takasävyillä.

Haudutetun teen tuoksussa on mietoa kastanjaa, juotaessa kupin reunoilta alkavat tuoksumaan myös karamellimaiset sävyt. Maussa on paahteinen ensivaikutelma ja tyydyttävä suutuntuma, ja todellakin erikoinen kirpeähkö, ei-makea, loppumaku.

Vaikuttaa siltä, että haudutusten edetessä teekin makeutuu. Kun esimmäistä kuppia ei voinut kutsua edes makeahkoksi, saattoi kolmannessa kupissa maistaa jo mietoa karamellia.

Ehdottomasti Mao Jianin paras piirre oli sen monipuolinen tuoksu. Se myös tasapainotti tavallaan maun kirpeyttä ja osaltaan varmasti vaikutti kolmannen kupin lievään makeuteen. Mukavan etenevä ja muuttuva tee.