Teen arviomisen vaiheet

Teen arvioiminen tai pikemminkin arvostaminen ei ala eikä lopu tuoksusta ja mausta. Näistä kahdesta ominaisuudesta on tietenkin hyvä aloittaa, mutta niiden turhan tarkka vahtaaminen vie huomiota pois muista, ehkäpä vielä tärkeämmistä asioista. Seuraavaksi lista asioista, joihin teetä juotaessa voi kiinnittää huomiota.

• Kuvien lehtien väri, muoto ja tuoksu.
• Lehtien vapauttama tuoksu, kun ne lisää esilämmitettyyn haudutusastiaan.
• Mahdollisen huuhtelun jälkeen lehtien vapauttama tuoksu.
• Huuhtelun ja haudutusten väri.
• Teen tuoksu: kukkaisuus ja muut selvät piirteet, kevyt/painava tuoksu, tuoksun kestävyys ja sävyjen tasapaino
• Kupin pohjalle mahdolisesti jäävä tuoksu: tumma/vaalea, karamelli, siirappi?
• Maku: kasvimaisuus, ruohomaisuus ja muut selvät piirteet, onko maku syvenevä ja miten se muuttuu suussa? Maun etu- ja taka-alan sävyt.
• Suutuntuma: Painava, tiivis, kevyt, hajoava, kirkas, mehukas, samea yms.
• Jälkimaku
• Mahdolliset tuntemukset kurkussa ja nielussa
• Märkien lehtien tuoksu haudutusten välissä
• Märät lehdet: lehtien koko ja laatu, ovatko kokonaisia tai varsissa kiinni, kuinka tummia/hapetettuja, näkyykö palamisen jälkiä tai epätasaisuuksia värissä, tietyissä teelaaduissa myös onko käsinpoimittu.

Kuten näkyy, on teessä enemmän puolia kuin aluksi ehkä kuvittelisi. Jos haluaa syventyä tarkemmin varsinkin tuoksuun ja makuun, suosittelen hankkimaan pienehkön teekupin tai -maljan. Eri astioilla, vesillä ja haudutusparametreillä on myös suuri vaikutus useimpiin yllämainituista kohdista.

High Mountain Green Tea by Wen Xingzou

High Mountain Green Tea by Wen Xingzou (Dao Tea)

Lehdet ovat pitkiä ja lastumaisia, muistuttavat paljon longjingiä. Periaatteessa sitä tämä tee onkin, sillä se on kasvatettu Zhejiangissa, josta longjingkin on peräisin, ja käsitelty samalla tavalla. Poikkeuksena Wen Xingzoun longjing on kasvatettu huomattavasti korkeammalla, noin 940 metrin korkeudella. Kuivat lehdet tuoksuvat suklaalle, kermalle ja hieman marjaisalle, hyvin tuore vaikutelma. Alkutuoksu on mieto, pientä toffeemaista makeutta.

Tuoksu on miedon kukkainen, maku äärimmäisen intensiivinen, räjähtää ensisiemauksella kielellä ja hiipuu siitä makeaksi viipyileväksi jälkimauksi. Suutuntuma on paksu ja hidas, mutta silti mehukas. Qi tuntuu jo ensimmäisestä kupista asti. Märkien lehtien tuoksussa selvä pirteän kukkainen tuoksu, myös pientä vegetaalisuutta taka-alalla, joka tuo minulle aina mieleen hernekeiton. Kiinnostavasti tämä hernekeittomaisuus väheni kun haudutin teetä gaiwanissa ilman kantta, samoin kuin longjingiä joskus haudutetaan pelkässä lasissa.

Toisen kupin tuoksu on siirtynyt hieman vegetaalisemmalle puolelle, kuten myös maku, joka eroaa ensimmäisestä kupista lähinnä sileämmän ja liukkaamman suutuntumansa puolesta. Qissä on painava bodyfiilis, mutta muuten se on stimuloiva. Liikkeet tuntuvat kummallisilta, kuin käsi siirtyisi seuraavaan asemaan ilman välimuotoja.

Kolmannella kupilla tee on jo samettisen pehmeää, ja sen mausta nousee esiin kirkkaampia sävyjä. Pidän tästä kupista todella paljon, siinä on samaa eloisuutta kuin saejakissa.

Ensimmäiset kolme haudutusta olivat parhaimmat, sitten tee alkoi pikkuhiljaa vetistymään. Märät lehdet näyttävät keskimääräisesti hieman isommilta kuin perinteisen longjingin lehdet.

Kannun ja veden vaikutus teehen

Sain viime viikolla kokeilla uutta teekannua, ja aloin taas tarkastelemaan eroja eri kannujen ja vesien välillä. Uusi kannu on 'länsimaistyyppinen' noin 50ml lasitettu kannu, samaan settiin liittyy myös noin 15ml pieni kahvallinen kuppi ja pieni (alle 50ml) kermakko, jota en ole tosin nähnyt. Nämä astiat ovat hyvin pieniä länsimaisiksi teevälineiksi, ja veikkaankin, että ne ovat olleet osa jonkinlaista leikkiteeastiastoa.

Tällä kannulla haudutettua teetä vertailin sekä 90ml yixing-kannuun että 50ml Chao Zhou -kannuun. Mitään systemaattista rinnakkainmaistamista en tehnyt, enkä katsonut sitä tarpeelliseksikaan.

Tapaus I, Oriental Beauty

OB maistui erittäin hyvältä Chao Zhoussa, mutta sittemmin vietyäni teen Tampereelle käytin sitä vain yixingin kanssa, jossa tee maistui erittäin vaimealta. Aloin epäillä alkuperäisiä havaintojani kyseisestä teestä, kunnes kokeilin sitä uudessa lasitetussa kannussa: maku oli taas mitä erinomaisin, varsinkin suutuntuman kirkkaus ja maun monivivahteisuus heräsivät uudelleen eloon.

Chao Zhoun ja uuden kannun kanssa olin käyttänyt pullovettä, seuraavaksi kokeilin hanaveden vaikutusta yixingillä haudutettavaan Oriental Beautyyn.

-Puolet hana- ja puolet pullovettä: Tuoksu vahvempi, mutta vielä kaukana siitä mitä toivoin. Maku kovin samea, suutuntumasta tosin löytyy enemmän rakennetta.
-Vain vähän hanavettä: Parempi kuin edellinen, mutta maun terävyys ja mehukkuus puuttuu.
-Vain pullovettä: Tuoksu erittäin vaimea, maussa puuttuu rakenne.

Oikealla vedellä voisi saada myös yixingissä haudutetun OB:n toimimaan, mutta sellaista tuskin jaksan etsiä vaan käytän lasitettua kannua tai gaiwania.

Tapaus II, Wudong Song Zhong

Kun maistoin tätä teetä ensikertaa Turussa, se lumosi minut, mutta sittemmin en saanut teen tuoksua kunnolla esiin, kuten on käynyt myös monien muiden dancongien kanssa. Song Zhongia olen hauduttanut lähinnä Chao Zhoulla, yixingissä tee oli vielä tukahdetumpaa.

Lasitetussa kannussa eron huomasi heti alkutuoksusta, joka oli erittäin huumaava ja parfyymimaisen voimakas. Tuoksu onnistui kuten olen toivonutkin ja makukin oli kirkas. Tällä kertaa en jäänyt kokeilemaan hanaveden ja pulloveden kanssa.

Loppupäätelmät

Chao Zhou kannu on yixingiä huomattavasti korkeammassa lämpötilassa paistettua (high fired), ainakin äänen mukaan. Kun kannua koputtaa kannella, Chao Zhoun ääni on erittäin kirkas, yixingin matala.

Veikkaan, että Chao Zhou -kannu on lähempänä gaiwania ja lasitettua posliinia, se tuntuu vaikuttavan vähemmän teehen kuin yixing.

Yixing-kannu: on käynyt parhaiten punaiseen, paahteiseen ja todella tummaan oolongiin, ehkä vanhaan pu'erhiin?

Chao Zhou -kannu: Miedot, mutta myös useimmat tummat oolongit, punaiset ja ehkä nuoret pu'erhit?

Posliiniteekannu/gaiwan: kaikki jotka eivät tunnu onnistuvan muuten! Dancongit, OB, nuori pu'erh, gaiwanissa vihreät yms.

Kaksi korealaista balhyochaa

Balhyocha on korealaista hapetettua teetä, jota voitanee pitää wulongina. Toisaalta näiden kahden teen maku oli hyvin lähellä punaistakin teetä. Kummatkin balhyochat on kasvatettu Hwagae-laaksossa, noin 5km päässä toisistaan: Kim Jong Yeolin kasvit läntisellä rinteellä, Kim Shin Hon itäisellä.

Balhyocha by Kim Shin Ho (Dao Tea)

Kim Shin Hon kuivat lehdet eivät tuoksu yhtä vahvalta kuin Kim Jong Yeolin lehdet. Näissä on mieto vaalean kukkainen ja jauhomainen haju, mutta KJY:n verrattuna lehtien aromi on hyvin vaimea. Alkutuoksu on ensin hedelmäinen, muuttuen siitä todella intensiivisen marjaisaksi ja lieventyen nopeasti miedommaksi kukkaisuudeksi, josta kuitenkin löytyy vielä marjaa ja jopa sellaista viljaisuutta kuten Dian Hongista. Huuhtelun jälkeen voimakas, erikoinen tuoksu, hiukan kuin kuivava maali.

Teen tuoksu on vaalea, kukkainen, muistuttaa jotain hienoa mustaa teetä, mutta hieman sekava. Maku on kirkas ja virkistävä, suutuntuma sileä ja liukas. Tämä ei ehkä ole aivan yhtä makeaa kuin KJY:n balhyocha, ja maussa on myös pientä viljaisuutta. Märkien lehtien tuoksu on voimakas ja tumma, jotain kukkien ja marjojen väliltä.

Toisessa kupissa tuoksu on sameampi, ei niin erikoinen. Suutuntuma taas vaikuttaa hiukan raskaammalta, ikään kuin se olisi vasta nyt asettunut aloilleen. Kukkainen, lämmin, hitaasti palavan kynttilän liekin kaltainen jälkimaku, jossa hieman maitomaisuutta. Märissä lehdissä on voimakkaan parfyymimainen tuoksu, todella euforinen :) . Qi tuntuu kovin visuaaliselta. Pidemmän päälle vaikutus on hiljentävä (mykkämode iskee päälle), hidastava (tarpeettomia liikkeitä ei tule tehtyä) ja jotenkin intuitiivinen...

Kolmannen kupin tuoksussa on tällä kertaa hieman enemmän kompleksisuutta. Suutuntuma on äärimmäisen pehmeä ja nautinnollinen; maku hillitty, mutta makea. Tästä balhyochasta tulee mieleen silmuista valmistettu musta tee. Kim Shin Hon tee tuntui säilyvän samankaltaisena kauemmin kuin KJY:n, joka oli ehkä monipuolisempi ja räväkämpi alussa, mutta muuttui paljon muutaman haudutuksen jälkeen (KJY:n balhyochasta sai silti myös monta hyvää haudutusta mutta makuprofiilin eläväisyys toimi laajemmalla skaalalla).

Balhyocha by Kim Jong Yeol (Dao Tea)

Tämä on näistä kahdesta balhyochasta selvästi voimakkaamman tuoksuinen, tai, se edes tuoksuu jollekin. Mehukas, jokseenkin tumma kukkaisuus tulvii lehdistä ja tuntuu hengittäessä kuin viileältä, raikkaalta vedeltä. Alkutuoksu on miedon kukkainen ja ei eroa huomattavasti Kim Shin Hosta. Huuhtelun jälkeen tuoksu muuttuu tummaksi ja marjaisaksi, tulee mieleen jonkinlainen wuyi yanchan ja dancongin sekoitus.

Tuoksu on tiiviimpi kuin KSH:n, se tuli mieleen jo kuivien lehtien tuoksusta. Maku on ehkä hieman suoraviivaisempi ja helpommin lähestyttävä. Erittäin mehukas, paksu ja konsistentti suutuntuma, joka syvenee kielellä. Viipyilevä, mehevän tumma hedelmäinen jälkimaku. Nyt märkien lehtien tuoksussa on samaa outoa 'maalimaisuutta' kuin KSH:ssakin, mutta sen alla piileksii myös marjainen aromi.

Kolmannessa haudutuksessa märkien lehtien tuoksu vaihtunut hienoon kukkaisuuteen, qi alkaa rentouttamaan ja hidastamaan, lievä ruumiillinen painavuus/rentous.

Neljännessä kupissa mehukkuus ja syvenevyys ovat vielä läsnä, mutta kokonaisuudessaan teen luonne on vaalentunut; tästä ehkä alkaa tämän balhyochan käännekohta. Maussa selvää hunajaisuutta nyt kun vesikin on viilentynyt.

Viides kuppi, aikamoista hunajavettä tässä vaiheessa, erittäin makeaa. Maun syventyvyys on siirtynyt alkuvaiheesta loppuvaiheeseen, mutta kiinnostavasti se siirtyy taas maun etualalle kun vesi lämmitetään uudelleen.


Loppusanat: KSH:n tuoksu monipuolisempi, KJY:ssä taas maku?

Saejak by Kim Jong Yeol

Saejak by Kim Jong Yeol (Dao Tea)

Saejak on korealaista vihreää teetä, jota voitanee pitää toisiksi parhaana vihreän teen luokkana ujeonin jälkeen. Tee on Kanadasta Dao Tealta, joka tuo teetä korealaisilta tuottajilta. Pidän paljon siitä, että Dao Tean sivuilta voi lukea enemmän itse teen viljelijöistä ja jopa katsoa Google Mapsista missä kasvit sijaitsevat (toiminto ei tosin tunnu tällä hetkellä toimivan). Tätä vihreää teetä sain pienen näytteen tilaukseni yhteydessä, joten arvostelu perustuu vain muutamaan maistelukertaan.

Pussista näyte tuoksuu todella raikkaalta, kermaisen marjaiselta/hedelmäiseltä niin kuin Kukicha aikoinaan. Lehdet ovat muodoltaan pieniä, pitkulaisia ja mustia, vaikka on seassa muutama harmahtava silmukin.

Alkutuoksu on hyvin miedon pähkinäinen. Tuoksu pehmeä, tumman pähkinäinen, vähän kuin longjing, mutta ei niin raskas. Maussa ruohomaisuutta ja makeutta, joka leviää kurkkuun asti. Suutuntuma on erittäin kirkas ja virkistävä, juuri sellainen mitä vihreästä teestä hakeekin: viileää ja raikasta kuin öinen sadekuuro kesälle. Qi tuntuu nousevan kovin nopeasti ensimmäisen kupin jälkeen ja on ensivaikutelmaltaan selkeä & ryhdistävä.

Toinen kuppi tuoksuu enemmän kasvimaiselta, mutta jää loppujenlopuksi melko miedoksi. Suutuntuma on pehmeytynyt ja sakeutunut huomattavasti, nyt se on raskas ja kermainen, mutta elävöittävä särmä ei ole onneksi kadonnut. Maussa lisänä tietty pähkinäisyys, ihan kuin tuoksu ja maku olisivat vaihtaneet paikkaa ensimmäisen kupin jälkeen. Märkien lehtien tuoksu muistuttaa hernekeittoa, mutta ei samalla voimakkaalla tavalla kuin Biluochun. Qi on rentouttava ja kannustaisi heittäytymään selälleen makoilemaan, vaikka varsinaista painavaa bodyfiilistä ei löydykään.

Kolmannessa kupissa tuoksu ja suutuntuma ei hirveästi muutu, ehkä hieman tuo tasapaksu sameus vähenee ja pientä kirkkaampaa kirsikkaisuutta tulee esiin. Neljännessä kupissa edelleen paksu ja täyteläinen suutuntuma, mutta ei tuoksua ja pientä kumimaista makua. Seuraavissa kupeissa kumimaisuus väistyy ja mieto kukkaisuus kaikuu kupissa. Qi tuntuu näin lopussa kehittyneen ruumiillisempaan rentoutumiseen.

Teen muuttuva luonne ja tuulettaminen

Teen muuttuva luonne ja tuulettaminen

Monille on varmasti käynyt joskus niin, että rakas tee ei haudukaan yhtä hyvin kuin ennen. Syynä voi olla mikä tahansa lukemattomista muuttujista: teen ikä, teenjuojan mieliala, aikaisemmin juodut teelaadut, jopa sää.

Löysin alkuvuodesta jostain teeblogista kiinalaisen termin fan chun, joka tarkoitti "palannutta kevättä". Tällä tarkoitetaan vaihetta, jolloin tee esimerkiksi ilmankosteuden tai muun syyn vuoksi maistuu vaimeammalta tai huonolaatuisemmalta kuin yleensä. Viime aikoina kaikki hauduttamani pu'erhit ovat onnistuneet huonosti: tuloksena yksitasoinen, lannistettu tee, joka kuivattaa suuta tai kurkkua. Voisiko Suomen talven kuiva ilma vaikuttaa lehtien laatuun?

Vaimean teen ongelma voi esiintyä myös aivan uuden teen kanssa, varsinkin kun tuote on pakattu ilmatiiviisti. Pu'erhin kohdalla muistan lukeneeni, että on suositeltavaa antaa lehtien tuulettua (xing cha, teen herättäminen) joko kokonaisena kakkuna tai murrettuna, jolloin tee tuulettuu nopeammin. Pu'erhin, mutta myös muun teen kanssa olen huomannut tuulettamisen vaikutuksen uudestaan ja uudestaan, jo kahdesta tai kolmesta päivästä muutamaan viikkoon voi tehdä ihmeitä. Toki maun parantuminen voi johtua myös kehittyneestä makuaistista tai tilanteesta.

Itse asiassa tärkein syy lienee teehen tottuminen? Ihmistäkään harvoin tuntee heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen, ja toisesta voi löytää loputtomasti uusia piirteitä.

Esimerkiksi taiwanilainen Ali Shan oolong oli pakattuna ensin vakuumipussiin, sitten purkkiin, joka oli suljettu pois revittävällä muoviläpällä ja vielä ilmatiiviillä kannella. Kun ensin sain paketin avattua, lehdet eivät tuoksuneet lähes laisinkaan, mutta muutaman päivän kuluttua niistä irtosi hieno kermainen ja tuore aromi. Mausta en osaa sanoa, koska päätin kerrankin olla kärsivällinen ja odottaa muutaman päivän kunnes maistoin uutta teetä.

Olen pahoillani, ettei minulla ole antaa lähteitä näille termeille... En merkkaa lähteitä juuri koskaan ylös.

Nu'er Cha 2009

Nu'er Cha 2009 – valkoinen pu'erh (Jadepisara)

Sample I

Nu'er cha, eli tytärtee, on ilmeisesti käsite, jota voidaan käyttää erityisen hienoista Yunnanilaisista teelaaduista, tarinan mukaan siksi, että teelehdet poimii nuoret/neitsyet naiset. Nu'erilla voi kuitenkin tarkoittaa myös silmuista valmistettua pu'erhia, jota usein myös kutsutaan valkoiseksi pu'erhiksi.

Tämä näyte on Jadepisaran nu'er-kakusta, ja vertailussa on toinen, halvempi nu'er cha, jonka alkuperä ei ainakaan minulle ole tällä hetkellä täysin tiedossa. Kummatkin koostuvat ainoastaan hienoista, hopeisista silmuista, ja ovat yllättävän höllästi painettuja. Välillä silmuja putoilee näytteistä itsestään, toisaalta tämä saattaa johtua näytteiden pienestä koosta, ja eipä ainakaan lehdet rikkoudu.

Näyte I on tuoksultaan ehkä hiukan voimakkaampi, vaikka kovin mieto siltikin. Siinä on makeutta, mietoa savuisuutta ja untuvaista pehmeyttä. Alkutuoksu on I näytteessä voimakkaampi ja eloisampi, II näytteessä se jää miedoksi, tuntuu siltä, ettei se saavuta koko potentiaaliaan vaan jää ontoksi. Pu'ermaisen luonteen lisäksi alkutuoksussa on voimakasta makeutta, II näytteessä myös kukkaisuutta.

Kummankin näytteen ensimmäinen haudutus tuoksuu miedolta, I näytteessä jopa hieman kirpeältä. Seuraavissa haudutuksissa tuoksu avautui enemmän ja saavutti herkullista makeutta, myöhemmin myös kukkaisia ja hedelmäisiä piirteitä. Mieto tuoksu, mutta nautinnollinen.

Makunsa puolesta I näyte oli ensimmäisellä haudutuksella hieman kirkkaampi ja makeampi. Toisella näytteellä kesti muutama haudutus avautua kunnolla makeuteensa ja erityisen pehmeään luonteeseensa. Seuraavilla haudutuksilla näistä kahdesta näytteestä oli vaikea huomata eroja: erittäin makeita, hunajaisia, herkullisia hedelmäisiä sävyjä, voimakas jälkimaku ja makeuden tunne kurkussa...

Sample II

Ehkä II näyte oli hieman tasaisempi ja hienostuneempi, mutta todellakin, eroja oli vaikea huomata, varsinkin kun en tehnyt head-to-head vertailua vaan yksinkertaisesti join näitä samasta teekannusta peräkkäin samana iltana. I näytteessä tuntui olevan hieman vahvempi jälkimaku.

Suutuntumaltaan kummatkin teet olivat todella pehmeitä ja melko paksujakin, kun maku oli kunnolla avautunut. I näytteessä tuntui silti olevan keveämpi suutuntuma.

Uudelleen lämmitetyllä vedellä joskus seitsemännen haudutuksen paikkeilla II näytteestä ilmestyi erittäin mielenkiintoisia suklaisia sävyjä. Muutenkin kummatkin teet kestivät monia monia haudutuksia, 12 haudutuksen jälkeen en enää kyennyt jatkamaan.

Vaikutustensa puolesta kummatkin olivat voimakkaita: hienostuneita, ilahduttavia, rentouttavia. Voi olla, että II näyte oli hieman voimakkaammin rentouttava, mutta se saattoi hyvinkin johtua siitä, että join sitä toisena, jolloin olin jo valmiiksi rentoutunut.

Häiritsevin piirre näissä nu'er-teelaaduissa oli, että ne tuntuivat välillä kuivattavan suuta! Toisaalta se saattoi johtua liian pitkistä haudutusajoista... Välillä I näyte tuntui kuivemmalta, välillä II - viimeisen päätökseni oli, että II näyte oli kosteampi.

Kummatkin teet ovat erittäin hienoja, ja mielipiteeni siitä, kumpi olisi parempaa on heitellyt paljon. Ehkä kallistuisin nykyään II näytteen puolelle, sillä se oli enemmän pu'erhin tapainen, ja ei tuntunut niin kuivalta... Mielipide saattaa tosin muuttua taas seuraavalla maistelukerralla. Ja viimein paljastus: I näyte oli halvempaa, II näyte kalliimpaa.