Sain postissa näytteet Jadepisaran Tie Guanyinin alkuperäisestä versiosta, sekä kahdesta eri tasoisesta paahdosta, joita Matti itse oli paahtanut. Hän lupasi lähettää postimerkin hintaan näytteitä niitä haluaville, joten kannattaa ottaa yhteyttä. Tässä linkki Jadepisaran blogitekstiin.
Huom. Kuvat vasemmalta oikealle: paahtamaton, miedosti paahdettu, tummapaahto.Miedommassa paahdossa teen tuoksusta oli terävin kasvimainen särmä kadonnut, mutta tuoksu oli kyllä säilyttänyt kermaisuutensa, ja oli lisäksi rakenteeltaan vankempi. Maku oli makeampi, ja siitä löytyi hienolla tavalla sekä viitteitä alkuperäisen Tie Guanyinin kasvimaisuudesta että riisimuromaista paahteisuutta. Suutuntuma oli muuttunut painavammaksi, liukkaus ja konsistenttius oli vähentynyt - tee tuntui hajoavan suussa, ei niin selkeitä reunoja. Myös märkien lehtien tuoksu oli selvästi makeampi, liköörimäinen.
Tummempi paahto muistutti alkuaan paljon miedommin paahdettua versiotaan, mutta toisessa haudutuksessa erikoinen hedelmäisyys hyppäsi esiin. Tuoksu ja maku oli selvästi hedelmäinen, mutta TGY:n kermaisuutta löytyi silti. Suutuntuma oli jo huomattavasti epäkonsistempi kuin alkuperäisessä teessä, tästä versiosta oli vaikea löytää rajoja, se vain hajosi sumupilven tavoin suussa :). Kolmannen haudutuksen jälkeen hedelmäiset sävyt tuntuivat väistyvän perinteisempien Tie Guanyinin makujen alta. Lisäksi paahteisuutta esiintyi, vaikkakin yllättäen ei niin voimakkaana kuin olisi odottanut.
Näytteet olivat erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia, koska olen itsekin paahtamassa piakoin oolongia iättämistarkoituksessa. Ehkä miedompi paahto olisi itselleni tärkeämpi, koska se säilytti enemmän alkuperäisen teen ominaisuuksia. Toisaalta en tiedä: ei millään tavoin voi sanoa, että tummempi paahto olisi ollut huonompi... Kiitos Matille tilaisuudesta saada hieman ennakkokäsitystä paahtamisen vaikutuksista!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti