Pu'erh maisteluja

Eli tässä huomiot kahdesta Teepolun kolmesta vanhemmasta teekakusta. Kolmannen Changtai 2004 Yi Chang Haon teksti pääsi valitettavasti katoamaan.

Nämä teet olivat ensimmäiset kostetukseni kuivaiätetyn pu'erhin maailmaan, tai ainakin ensimmäiset, joihin pääsi kunnolla sisään. Tällaiset 2000-luvun alkupuoliskon kakut vaikuttavat olevan aika hienossa vaiheessa nyt, pitää tutustua näihin tarkemmin.

Shuangjiang Mengku 2001 Yuan Ye Xiang

 Tämä 2001 vuoden Yuan Ye Xiang on luultavasti Shuangjiang Mengku -tehtaan tunnetuin tee. Teen nimi kääntyy epäluontevasti suomeksi, mutta tarkoittaa karkeasti tuoksua villistä luonnosta. Se sai korkean suosituksen merkittävän The Pu'er Teapot -lehden vuonna 2001 tekemässä sokkomaistelussa. Tee on tuotettu Mengsa-vuoren materiaalista ja siitä on poikkeuksellisesti olemassa kaksi eri versiota. Ohutpaperinen kuivaiätetty versio sekä paksupaperinen märkäiätetty versio. Normaalisti teentuottajat eivät itse iätä pu'er-kakkujaan, vaan tämä jää jälleenmyyjien, keräilijöiden ja teenystävien vastuulle. Tästä kakusta on kuitenkin siis olemassa kaksi samasta materiaalista samaan aikaan tuotettua versiota, jotka tuottaja on itse esi-iättänyt ennen teen tuomista markkinoille. Tämä on teen kuivaiätetty ohutpaperinen versio. Teetä on säilytetty myös myöhemmin kuivissa oloissa ja tee onkin yli 10 vuoden ikänsä huomioiden varsin nuoren ja tuoreen makuista. (Teepolku)

Perinteistä nuorta shengiä kuivien lehtien tuoksussa: metsämäisyyttä oudoilla lämpimillä sävyillä ja mausteisilla vivahteilla ‒ tuoksu, jota on vaikea löytää mistään muualta kuin pu'erhin parista.
Heti ensimmäisen siemaisun suutuntuma paljastaa, että nyt ollaan voimakasluontoisen teen parissa. Piirrettä on vaikea kuvailla, mutta sen löytää silloin tällöin poikkeuksellisen hienoista teelaaduista; eräänlainen suutuntuman eloisuus ja voimakas maku, joka valtaa välittömästi koko suun. Sellaisista teelaaduista, jotka saavat hymyilemään sisään päin. Makumaailma sinänsä tuntuu tässä teessä olevan moniulotteisempi kuin aikaisemmissa Changtaissa, ainakin siitä erottuu selkeämmin samoja shengin lämpimiä hedelmäisiä/pu'erhmaisia sävyjä. Haudutetun teen tuoksu vaikuttaa olevan aikalailla samalla tasolla kuin aikaisemmin maistetuissa shengeissä, mutta sekin erottuu selkeämmin. Tuoksu ei edes tunnu voimakkaammalta, vaan jollain tavalla eteerisemmältä ja selkeämmältä.

Suutuntumasta voi tuntea pieniä kitkeryyden rippeitä, jotka tässä kuitenkin vain lisäävät maun eloisuutta. Haudutusten edetessä suutuntuma pikkuhiljaa rauhoittuu, mutta selkeinä pysyvät sävyt maussa ja tuoksussa pitävät kiinnostusta yllä. Lisäksi tämä tee sai aikaan 'sokeripala kurkussa' effektin, jota olen löytänyt vain samalla tavalla eloisista teelaaduista (erityisesti balhyochasta). Tämän siis huomaa makeasta tunteesta, joka tuntuu niellessä kurkunpäässä. Jälkimaun puolesta väittäisin, että toisissa pu'erheissa sävyt olivat selkeämpiä ja jälkimaku kokonaisuudessaan voimakkaampi. Tässäkin huomasi selkeitä nuoren shengin kukkaisia piirteitä, mutta toisinaan ne jäivät kokonaan taka-alalle tai peittyivät erikoisen makean, tunkkaisen ja yksitoikkoisen jälkimaun alle – samanlaisen, joka mehua juotuaan toisinaan jää pitkäksi aikaa suuhun.

Changtai 2005 Chen Hong Chang

Changtain Chen Hong Chang brändi on hieman näkymättömämpi kuin esimerkiksi Yi Chang Hao. Molemmat kuitenkin tuotetaan Yiwu-alueen lehtimateriaalista ja edustavat tämän erityisesti harrastelijoiden ihannoiman Pu'er-tuotantoalueen parhaimmistoa. Tämä kakku on vuoden 2005 tuotantoa ja se on kuivaiätetty. Iätys ei ole kuitenkaan ollut liian kuiva, sillä selkeää maun kehittymistä on kuitenkin jo tapahtunut ja tee henkii hienosti onnistunutta iätystä. (Teepolku)

Kuvien lehtien tuoksu on mieto, mutta siitä on löydettävissä runsaista ja monivihateista mausteisuutta. Lisäksi luulen havaitsevani jo selkeää ikääntymisen tuoksua; pölyisyyttä, tummuutta ja eräänlaista hienovaraista sienimäisyyttä.

Tuoksultaan tee on säilyttänyt (kuten kuivaiätyksen perusteella osaisikin odottaa) suuren osan nuorekkaan shengimäisestä tuoksustaan. Sen sijaan ikä on vaikuttanut sen verran, ettei tuoksussa ole samaa hyökkävyyttä, vaan sävyt ovat kypsyneet, lämmenneet ja tasoittuneet huomattavasti rauhallisemmalle tasolle. Lisäksi tuoksussa ei ole lainkaan viitteitä siitä agressiivisesta terävyydestä (jopa kalamaisuudesta), jota usein nuorissa shengeissä tapaa, mutta tämä ei välttämättä johdu iästä vaan itse lehtimateriaalista.

Maussa ei ole haivattavissa lainkaan kitkeryyttä, ja siinäkin sävyt ovat pyöristyneet, vaikka nuorekkaita piirteitä onkin vielä havaittavissa. Suutuntuma on nappiin osuvilla haudutuksilla erinomaisen kirkas ja syvä; kenties kitkeryys voi ajan kanssa jättää merkkinsä suutuntumaan juuri tällaisena voimana? Kuten Yiwussakin, esiintyvät tässäkin teessä voimakkaimmat sävyt  silti jälkimaussa eivätkä tuoksussa tai maussa.

Nämä kuivaiätetyt teet ovat siitä nautinnollisia, että ne eivät ole yhtä ennalta-arvattavia ja monotonisia kuin suurin osa vanhasta (ainakin halvasta) märkäiätetystä pu'erhista. Kaipaisin silti vielä kokemusta todella vanhasta kuivaiätetystä pu'erhista, sillä näittenkin teelaatujen sävyt ovat pyöristyneet sen verran, etten voi kuvitella nuorekkuuden säilyvän sanotaan vaikkapa 20 vuoden päästä. Kaipa ikääntymisessä ja iättämisessä onkin kyse kullekin teelle optimaalisen kypsyysasteen löytämisestä ja siitä hetkestä nauttimisesta.