Pu'erh maistelun loput nootit. Tällä kertaa en enää löytänyt kuvia kakuista.
Xiaguan 8653 2003
En tiedä mitä sanoa tästä kakusta: tumma, helposti juotava, erittäin tiiviisti painettu... Maussa on lievää ja hitaasti kehittyvää kitkeryyttä, joka kuitenkin kerkeää kadota viimeisistä haudutuksista. Kitkeryys on pikemminkin yanchamaisen mehukasta ja maukasta kuin sheng pu'erhissa useammin tavattavaa suuta kuivattavaa ja pistävää kitkeryyttä. Kitkeryys korostaa mukavasti suutuntumaa ja makua, joka muuten tuntuu jäävän aika perus pu'erhmaiseksi. Tuoksussa ja maussa on kuitenkin hyvää kestävyyttä.
Menghai Spring Buds '93
Odotin tämän teen vuosikertansa puolesta olevan jo huomattavan ikääntynyttä, mutta toisin kävi. Tuoksu on nuoren sheng pu'erhin kaltainen, mutta hyvin kevyt ja kostea. Samoin maussa ja etenkin jälkimaussa on hieman valkoisen teen kaltaista kosteutta ja mehevyyttä. Alussa esiintyy kohtalaista kitkeryyttä, joka kuitenkin katoaa kokonaan kolmanteen haudutukseen päästessä. Myös tuoksu ja maku heikentyvät yllättävän nopeasti – lopetin juomisen kun vettä oli pannussa jäljellä vielä melkein puolet. Qi sen sijaan vaikutti vahvasti vielä silloinkin, kun tee oli muuten heikentynyt hienovaraisiin sävyihin (vai liekö asiaan vaikuttanut aikaisemmin juomani matcha?).
'95 7542
Ensimmäisenä huomion herättää maun erinomainen kirkkaus. Se voi tosin johtua siitä, että tämä tee piti hauduttaa vedenkeittimellä keitetyssä vedessä, sillä savipannu alkoi vuotamaan pohjasta! Ikä on selvästi tummentanut tuoksun sävyjä, vaikka siitä löytyykin yhä sitä parfyymimaista voimakkuuta, jota nuorissa pu'erheissa tapaa. Nyt tuoksusta tuntuu kuitenkin erottuvan enemmän puumaisia ja pyöreämpiä sävyjä ohuiden ja kukkaisten sijaan. Maustakin tuntuu huomaavan iän tuomaa lämpöä ja painoa, varsinkin suutuntumasta löytyy hieman vanhan pu'erhin sameutta. Kitkeryys tosin varjostaa teetä aina kolmannelle haudutukselle asti muistuttaen kenties kakun suhteellisesta nuoruudesta. Voimaa, qitä ja kirkasta suutuntumaa kestää aina loppuun saakka, joten tätä teetä juo mielellään. Olisin silti voinut ottaa vielä vähän maanläheisemmän ja märemmän version!
Ke Yi Xing Brick '94
Tämän teen kuva jäi selvästi epämääräisimmäksi. Paikkasin vuotavaa savipannuani riisimuhennoksella, ja vaikka veden keittäminen onnistuu taas, tarttuu veteen vielä selvää riisin hajua.
Tuoksussa on jo selvää maanläheisyyttä, mutta se kallistuu voimakkaasti tuoreeseen, heinämäiseen, suuntaan. Voi kuitenkin olla, että keveämmät savut tuoksussa ovat seurausta riisistä. Muutenkaan tuoksu ei ole täysin maalainen, vaan siinä tuntuu olevan vielä piirteitä nuoruudesta, esimerkiksi makeaa kermaisuutta tai suklaata. Shu pu'erhissa niin usein tavattavaa terävää kalamaisuutta ei tietysti löydy ollenkaan, samoin multaisten perunoiden ja maakellarin sävyt jäävät hyvin lempeiksi. Maku on yllättävän ohut, sekin tuntuu viestivän nuoremmista piirteistä. Lisäksi muutamassa alkuhaudutuksessa esiintyi hämärää kitkeryyttä taustalla, joka maistui lähinnä palaneelta ja jäi melko epämiellyttäväksi. Suutuntumassa esiintyi kyllä viiveellä samettista pehmeyttä, mutta pääpiirteissään maku on yllättävän ohut.
tiistai 26. kesäkuuta 2012
Pu'erh maistelu osa II
Lähettänyt -ppp- klo 3.41
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti