keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Taolaisuus, konfutselaisuus ja buddhalaisuus


Kirjoittaessani kandityötäni minua kehotettiin useampaan kertaan selventämään miten Kiinan eri uskontojen osuus näkyy teekulttuurissa. Olen kuitenkin kieltäytynyt tällaisen hahmotelman laatimisesta, sillä Kiinan monimutkaisesta ja sekavasta uskonnollisesta kentästä on hyvin vaikeaa ja hyvin epäilyttävää lähteä selkeästi erottelemaan eri uskontoperinteiden näkemyksiä. Kiinan uskonnot ovat sulautuneet toisiinsa siinä määrin, ettei ole perusteltua lähteä erittelemään uskontoja selkeästi erillisiksi kokonaisuuksikseen – tai näin meille on ainakin opetettu jo lukiosta saakka. Lisäksi en katso tuntevani Kiinan uskontoja läheskään tarpeeksi hyvin, jotta voisin luotettavasti erotella mistä aatteista teekulttuurin eri piirteet juontuvat

Kuitenkin jopa karkea jaottelu voi olla hyödyllinen käsitteellinen työkalu, kunhan sen rajoitukset pidetään jatkuvasti mielessä. Niinpä eri uskontojen vaikutukset teefilosofiassa voi käsittää esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Taolaisuus luo ennen kaikkea sen monimutkaisen ja kaiken kattavan järjestelmän, jolle koko teekulttuuri pohjautuu. Teen qi, kasvatus-, prosessointi- ja haudutustapojen vaikutukset teen energiaan ja viiden elementin tasapainottamisen tärkeys teehetkessä ovat piirteitä, jotka juontavat suoraan taolaisesta yin-yang–filosofiasta. Lisäksi monia asioita voisi lukea yhtä hyvin taolaisuuden kuin (chan/zen) buddhalaisuudenkin piiriin, mutta näiden erottelussa ei välttämättä ole mitään mieltä, onhan taolaisuus vaikuttanut hyvin vahvasti kiinalaiseen buddhalaisuuteen. Tällaisia ilmiötä ovat esimerkiksi mystisen kokemuksen kaipuu tai maailmasta vetäytyminen.

Tunnetun näkemyksen mukaan konfutselaisuus suuntautuu enemmän maailmaa kohti, kun buddhalaisuus ja taolaisuus suuntautuvat pois päin maailmasta. Tämä on hyvin käyttökelpoinen havainto, joskin pitää muistaa että lopulta kummatkin tiet tuntuvat pyrkivän samaan päämäärään. Konfutselaisuus näkyy teekulttuurissa ennen kaikkea hyveiden ja moraalin kehittämisenä teen kautta. Esimerkiksi heijastamalla juojan mieltä tee antaa tilaa reflektiolle, jonka kautta voidaan paremmin huomioida oman käytöksen viat ja pyrkiä parempaan. Lisäksi erotuksena buddhalaisuudesta konfutselaisuus tunnustaa, että maailman yksittäisten ilmiöiden tarkastelun kautta voidaan lähestyä universaalia totuutta. Osittain tästä kumpuaa konfutselaisuuden vahva panostus klassikoiden tutkimiseen.

Buddhalaisuuden osuutta teekulttuurissa on vaikea määritellä. Toisaalta sen piiriin voidaan luetella kaikki ne teefilosofian osat, joissa selkeästi esiintyy buddhalaisia opinkappaleita. Toisaalta buddhalaisuuteen lukisi helposti mukaan kaikenlaiset meditaatiota, uppoutumista ja mystistä kokemusta korostavat käsitykset. Ei-käsitteellinen kokemus on kuitenkin yksi piirre, joka suhteellisen luotettavasti voidaan pistää buddhalaisuuden piikkiin. Kun konfutselaisuus myöntää, että opiskelulla ja tiedolla voi olla tärkeä osuus Taon ymmärtämisen polulla, näkee buddhalaisuus totuuden olevan kokonaan käsitteellisen ajattelun tuolla puolen. Sutrat ja mantrat voivat vain osoittaa kohti kuuta. Teekulttuurissa tämä näkyy esimerkiksi teetiedon ja -tekniikan opiskelun väheksymisenä tai kieltämisenä ja meditatiivisen kokemuksen tärkeyden painottamisena.

Heti kun tällainen hahmotelma on muodostettu, pitää korostaa, että kaikkien uskontojen sisällä on ollut filosofeja, jotka ovat kannattaneet toisten uskontokuntien oppeja tai näiden yhdistelmää. Ainoa varma tapa saada jonkinlainen pitävä jaottelu olisi kahlata laajalti kiinalaisen teetä koskevan kirjallisuuden läpi ja erotella toisistaan ne tekstit, jotka selkeästi soveltavat jonkin uskonnon termejä tai opinkappaleita. Toisaalta uskontojen sisäinen monimuotoisuus on ollut niin suurta, että emme välttämättä hyötyisi tästä juuri mitään.

0 kommenttia: