Xiaguan Ancient Wild Tree Raw Pu'erh 2005 (Yunnan Sourcing)
Lehdissä on tuota samaa vankkaa puumaista ja hyvin raikasta tuoksua kuin monissa muissakin sheng pu'erheissä. Tämä on todennäköisesti se kamforin tuoksu, jota villeissä shengeissä sanotaan olevan. Mukavaa, että kakussa on kerrankin vahva tuoksu eikä pelkkää mietoa ruismaista kuivuutta. Välillä seasta tuntuu erottuvan heikkoa savuisuutta.
Lehdet ovat enimmäkseen tummia, näytteen palaset ovat todella tiiviitä ja painavia lohkareita. Todella vaikeaa rikkoa pienemmiksi lastuiksi, argh.
Alkutuoksu on pehmeä ja ehkä miedon savuinen, vehnäinen. Huuhtelun jälkeen tuoksussa on ensin outoa kylmää pistävyyttä, joka hiipuu normaaliin maanläheisyyteen.
Haudutetun teen tuoksussa on savuista raikkautta. Maussakin kieltämättä tietty savuisa profiili jatkuvasti läsnä, mutta lisäksi myös selvää hunajaisuutta. Jonkin verran kitkeryyttä jossain maun reunoilla, mutta vähemmän kuin keskiverto nuoressa shengissä. Suutuntuma on mukavan paksu, pehmeä ja konsistentti - kuin pumpulia.
Toisen kupin tuoksussa taustalla on uusi, puolukkamainen lisä, joka kuitenkin katoaa nopeasti. Maku on selvästi pistävämpi, kitkeryys jää jälkimakuunkin.
Kolmannessa haudutuksessa tuoksu on sameampi ja pehmeämpi, savumaisuus on hävinnyt. Suutuntuma kuin samettia, oikein hyvä. Nyt on enää kielen takaosassa pientä kirpeyttä aistittavissa, muuten maku on kokonaisuudessaan pehmeä.
Neljännen kupin tuoksussa esiintyy taas pakenevaa marjaisuutta. Maku pehmeää, makeaa, hitusen jossain kaukaisilla reunoilla kirpeyttä. Xiaguanissa on outo qi, joka ei rentouta kehoa eikä mieltä. Sen sijaan se lyö läpi puhtaalla kirkkaudella, ja ei, tässä ei puhuta puhtaasta euforiasta. Se on jonkinlainen elämänilon piikki, jota tuntee laskevan auringon paistaessa puun lehvästöön. Tuntoaisti on hiukan korostunut, näitä teelaatuja ei usein tule vastaan. Loppujen lopuksi qi kyllä tuntuu kokonaisvaltaisesti kehossa ja mielessä, se vain tulee hämmentävän nopeasti esiin, kuin humahtaen.
Viidennellä kupilla jonkinlaista rypälemäisyyttä miedossa tuoksussa, kitkerä reuna kielen takaosassa. On hienoa, kuinka tässä teessä huomaa kerroksellisuuden. Iso teekakun pala, jota en onnistunut murtamaan pehmeni muiden pienempien lastujen kanssa, joissa oli ensin kitkerä taso ja myöhemmin pehmeä ja makea maku. Kerros kerrokselta tämä iso paakku kosteutui syvemmälle ja saattoi näin ylläpitää jatkuvaa miedon kirpeää reunaa. Tätä teoriaa tukee sekin, että tökin tämän ison palan auki sen kostuttua tarpeeksi, ja seuravaa haudutus olikin taas huomattavasti kitkerämpi.
Myöhemmissä haudutuksissa kirpeys väheni edelleen, mutta pysyi reunoilla. Suutuntuma muuttui todella nautinnolliseksi: pehmeän paksuksi, voimaiseksi! Kaikenlaisia erilaisia sävyjä tuntui löytyvän mausta ja tuoksusta, mutta päätin vaan keskittyä nauttimaan, en analysoimaan.
Viimeiselläkin haudutuksella ensimmäiset siemaukset toivat intensiivisen, koko suun valtaavan makeuden. Tässä teessä on voimaa, kerroksellisuutta, eri makusävyjä... Suosittelen.
Kiinnostavaa on se, että sivuutin tämän teen liian savuisana ja yksipuolisena, kun maistoin sitä ensimmäisen kerran kolmisen kuukautta sitten. Monet teenjuojat suosittelevatkin antamaan teen tuulettua (xing cha), jolloin sen maku paranee tai ainakin muuttuu huomattavasti. Itse olen huomannut tämän lähes kaikkien ostamieni teelaatujen kohdalla. Tuuletusajat ovat vaihdelleet viidestä päivästä kolmeen kuukauteen, jos minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa maistaa teetä uudelleen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti